Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Hevosen hoito poikkeustilanteissa  

Joskus tallilla sattuu ja tapahtuu, vaikka pyrimmekin aina ennakoimaan ja käsittelemään hevosia asiallisesti. Ilmoita poikkeavuuksista, ongelmista ja onnettomuuksista välittömästi henkilökunnalle.  Vaikka hevoset ovatkin mestareita piilottelemaan sairauksiaan - eiväthän ne voi saaliseläiminä paljastaa heikkouttaan pedoille - tarkkasilmäinen hevosihminen huomaa kyllä milloin hevosessa on jotain vialla. Esimerkiksi hevosen kipuilme on keino tunnistaa hevonen, jolla ei ole kaikki hyvin. 

Haavat

Tallin satulahuoneessa sekä maneesissa on ensiapukaapit. Pienet haavat voi hoitaa itsekin, puhdistamalla pesubetadinella ja haavaspraylla. Isommat ruhjeet saattavat vaatia eläinlääkärin apua ja jopa viikkojen sairaslomaa.

Ihottumat

Jotkin hevoset kärsivät kesäihottumasta, jonka aiheuttaa hyönteisallergia. Kutinaa voi lievittää päivittäisellä pesulla ja ihottumabalsamilla sekä hyönteisloimituksella. 

Turvotusta

Vanhemmiten monet hevoset - eritoten tammat - alkavat kerätä nestettä jalkoihin liikkumattomuuden vuoksi. Liikunnalla häviävästä turvottelusta ei kannata huolestua, mutta jalkoja kannattaa pitää silmällä ja viilentää vedellä kesäkuumalla. Liikunnasta aiheutuva turvotus on aina syy huolestua. Jännevammat esimerkiksi saattavat pahentua rasituksessa. Epätavallisessa turvotuksessa kylmäys on aina ensimmäinen toimenpide: joko kylmäyssuojilla tai viileällä vedellä pesupaikalla.  

  

Outoa käytöstä

Kun hevosen tuntee läpikotaisin, huomaa nopeasti muuttuneen käytöksen. Näyttääkö normaalisti kiltti hevonen rumaa naamaa? Alkaako se yhtäkkiä pukitella tai vältellä ihmisiä? Hevoset toimivat vaistojensa varassa, eikä epänormaalia käytöstä kannata sivuuttaa olankohautuksin, sillä yleensä muuttunut käytös on merkki piilevistä vaivoista tai stressistä. Ratsastuskouluhevoset ovat mestareita piilottelemaan kipujaan, joten hoitajat ovat avainasemassa, sillä he tuntevat hevoset paremmin kuin kukaan muu! Esimerkiksi hevosen korvia tarkkailemalla oppii jo paljon: eteenpäin osoittavat korvat ovat merkki kiinnostuksesta ja hyvästä mielestä, sivuille riippuvat korvat rentoudesta ja taakse osoittavat tai niskaa pitkin liiskatut korvat vihaisuudesta. Myös turpa kertoo paljon - kireä turpa on aina merkki hermostuneisuudesta kun taas rento, roikkuva alahuuli rentoudesta.

Kipeä selkä?

Hevosen tukiranka kannattelee koko rungon valtaisaa painoa. Rangan päällä kannatellaan myös painava satula ja ratsastaja - ei siis mikään ihme, että toisinaan hevosen selkä kipeytyy. Jos hevonen kantaa ratsastajaansa väärin, eli pelkän selkärangan päällä eikä lihaksillaan, sen selän monimutkainen lihaksisto jumiutuu. Ajan myötä ranka myös painuu notkolle ja nikamavälit kapenevat, nikamat alkavat hankaamaan toisiaan vasten ja kuluvat. Pahimpia selkään liittyviä vaivoja onkin ristiselän alueen kulumat, sillä kerran kulunutta niveltä ei voi parantaa. Lannerangan ongelmat, kuten SI-nivelten rikko, ovat kivuliaita ja vaikeita parantaa. Hevonen ei usein paljasta kipunsa alkuperää - mystinen takajalan lyhyt askel saattaa paljastua vasta vuosien kuluttua ristiselän alueen nikamien kulumaksi. 

Lihasjumit

Lihasjumit ovat varsin tavallisia vaivoja kaikilla hevosilla, käytöstä ja työmäärästä riippumatta. Jokainen hevonen on luonnostaan joko "oikea- tai vasenkätinen", eli toinen puoli on vahvempi kuin toinen. Se näkyy parhaiten siinä, kumpaan kierrokseen hevosen työstäminen on helpompaa, ja kumpi etujalka ojentuu edemmäs hevosen laiduntaessa vapaasti. Näin ollen jokainen hevonen on myös vino, eli toispuoleinen. Se aiheuttaa lihasjumeja ja toisinaan jopa vaikeuttaa ratsastettavuutta - esimerkiksi jumiutunut kylki tekee laukannostosta lähes mahdottoman, kun kylki ei päästä hevosta kokoamaan. 

Stressi

Valitettavasti stressi on monen hevosen ongelma. Hevoset osaavat piilottaa stressaamisensa taitavasti - usein oireet tulkitaan väärin, esimerkiksi kiukkuisuudeksi tai "tammamaisuudeksi". Mikä sitten saa hevosen stressaamaan? Epäselvä käsittely, epävarmuus mitä ratsastaja siltä pyytää, vaihtuvat talliolot, rutiinien puute, kipu... Listaa on helppo jatkaa. 

Stressin oireita/stressi aiheuttaa mm.: 
- ongelmakäytös karsinassa (kutominen, imppaaminen, puun pureminen ym.) 
- vatsahaava 
- hermostunut yleisolemus, lisääntynyt pakenemisvalmius, "olemattoman" säikähtely 

Opittu avuttomuus

Riittävän pitkään jatkutunut stressi voi laukaista hevosessa tilan, jota kutsutaan opituksi avottomuudeksi. Valitettavan usein sairaudesta kärsiviä hevosia luullaan maailman kilteimmiksi, sanotaan kansankielisesti pystyynkuolleiksi tai muuten vain pidetään luonteeltaan tavallista välinpitämättömämpinä. Avuttomaksi oppinut hevonen ei reagoi ympäristön ärsykkeisiin, ei ota kontaktia eikä välttämättä esimerkiksi reagoi apuihin turhan nopeasti. 

Metabolismi

Hevosen metabolia on suhteellisen uusi käsite eläinlääketieteessä, vaikka siitä takuulla on kärsitty jo vuosikymmeniä sitten. Kuten ihmisilläkin, metabolia liittyy vahvasti ylipainoisuuteen: lihavan hevosen elimistö joutuu koetukselle ja sen vastustuskyky romahtaa. Metaboliaan liittyvä tunnetuin sairaus lienee kaviokuume, jonka laukaisee usein sokeripitoinen rehu. Toisaalta liikalihavat hevoset kärsivät luuston ja erityisesti nivelten ongelmista, kuten nivelrikosta- ja kulumista. Hevonen on liian lihava, kun sen kylkiluut eivät enää tunnu.

 
RK Susikallio on virtuaalitalli. Kaiken materiaalin © Susikallio ellei toisin mainittu. Saat kuvaajan esiin pitämällä hiirtä kuvan päällä. Ulkoasun kuvat © M. Lindmark, N. Lidén & kuvaaja ei halua nimeään mainittavan.  Kaikenlainen kopiointi ehdottomasti kielletty. 
 

 

 

©2020 Ratsastuskoulu Susikallio - suntuubi.com