Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Hevosen perushoito arjessa

Tervetuloa HHK:lle! Alku on monesti haparointia ja omien tietojen kyseenalaistamista, mutta kun pidät korvat höröllä ja keskityt, olet pian hevosenhoidon guru. Aloitetaan täältä ratsastuskoulun oleskeluhuoneesta. Tutustutaan vähän Susikallion toimintaan ja perehdytään siihen, mikä tekee tallista turvallisen. Joko olet käynyt kiertämässä tallin?  Jos et, on nyt korkea aika! 

Sitten HHK:n kimppuun! Kurssi koostuu kurssimateriaaleista, jotka voivat olla opettajan puhetta kurssilaisille, linkkejä mm. Susikallion sivuille tai foorumille tai vaikka kuvia. Tutustu aina ensin huolella kurssimateriaaleihin, ja tee vasta sitten kurssikoe. Vastaa aina mahdollisimman tarkkaan, niin opit tehokkaimmin! 

Aloitetaan - millainen eläin on hevonen?

Hevoset elävät luonnossa isoissa laumoissa. Sen takia myös Susikalliolla hevoset tarhataan aina mahdollisuuksien mukaan kaverin kanssa, ja kesälomaa ne pääsevät viettämään isommissa laumoissa laitumille. Hevoslaumassa on aina selkeä arvojärjestys: laumalla on aina johtajahevonen. Sen takia myös ihmisen tulee asettua hevosen johtajaksi – muutenhan hevonen ottaa johtajanpaikan itselleen, ja sitten ollaan ongelmissa. Hevonen, jota ei käsitellä reilusti ja joka joutuu elämään erillään lajitovereistaan, ei ole pitkään terve ja hyvinvoiva hevonen. Ongelmakäyttätymisen ensioireet alkavat nopeasti hevosen jouduttua huonon kohtelun kohteeksi. Siksi myös hoitajien merkitys hevosen arjessa on suuri - onhan hoitaja hevoselle se tutuin ja turvallisin (toivottavasti) ihminen. Ole siis aina johdonmukainen! 

Ratsastuskouluhevosen arki

Susikalliolla järjestetään tunteja viikon jokaisena päivänä, päivittäin 3-4 tuntia. Ratsastuskouluhevoset tekevät siis pitkää päivää, jotkut jopa kolme tuntia päivässä. Pyrimme jakamaan työmäärät tasaisesti, jotta hevoset ehtivät tuntien välissä levätä karsinoissaan, ja jotta ne eivät joutuisi tekemään yli kahta perättäistä tuntia.

Hoitajien tehtävänä on paitsi pitää hevoset siisteinä, myös tarjota niille virikkeitä tuntityön vastapainoksi. Toisille riittää pidempi harjailutuokio oman hoitajan kanssa, toisille tekee hyvää venyttely tai hieronta. Miksei kokeilisi opettaa hoitohevostaan luopumaan tai ohjasajolle? Hoitajat eivät kuitenkaan saa ratsastaa omin päin turvallisuussyistä, ja koska hevosten työmäärä yltäisi kohtuuttomuuksiin. Henkilökunnan luvalla taluttelu tallialueella on sallittua, ja esimerkiksi keväisin henkilökunta kehottaakin hoitajia taluttelemaan hevosia pihapiirissä ja totuttamaan niitä tuoreeseen ruohoon. Tuntien aikana on hyvää aikaa keksiä yhteistä tekemistä muiden hoitajien kanssa... =)

Harjaaminen ja kavioiden puhdistus

Hevoset pitää harjata läpikotaisin ennen ratsastajien saapumista. Harjaaminen aloitetaan kaulasta ja edetään pitkin, voimakkain vedoin kohti häntää karvojen kasvusuunnan mukaisesti. Irrota ensin suurimmat kurat ja pölyt hieromalla kumisualla ja harjaamalla juuriharjalla, viimeistele pölyharjalla. Jos haluat karvan kiiltävän, käsittely kostealla kankaalla tekee ihmeitä! Kaviot pitää puhdistaa ja kenkien kiinnitys tarkistaa aina ennen ratsastusta. Katso tästä, miten kaviot puhdistetaan!

 

 

Get the Flash Player to see this player.

 

 

Karsinan siivous 

Susikalliolla karsinat kuivitetaan hygieenisellä, pölyämättömällä purulla. Karsinat siivotaan joka päivä ennen ratsastustuntien alkua. Likaiset kuivikkeet ja lannat sekä tallatut heinät nostetaan talikolla kottikärryihin ja viedään tallin taakse lantalaan. Tilalle otetaan puhtaita kuivikkeita ja lopuksi karsina tasoitetaan. Samalla kannattaa lakaista käytävää oman karsinan alueelta, tarkistaa automaattisen vesihanan toimivuus ja putsata rehukipot. Välineet palautetaan käytön jälkeen paikalleen, sillä ne ovat kaikkien yhteisessä käytössä.

Ruokinta

Susikalliolla hoitajat osallistuvat hevosten ruokintaan auttamalla heinien säkittämisessä ja iltaruokien sekoittamisessa. Hevoset ruokitaan neljä kertaa päivässä, jotta energiansaanti olisi mahdollisimman tasaista. Tiesitkö, että hevosen vatsa tuottaa tauotta rehua sulattavia happoja - vaikka vatsa olisi tyhjä? Laadukkaan heinän ja riittävän vedensaannin lisäksi hevonen tarvitsee käyttöasteensa mukaan lisäravinteita.  
Energia: tyypillinen energianlähde on kaura. Joillekin hevosille kaura ei kuitenkaan sovi, se ei välttämättä imeydy kunnolla, ja toisaalta siinä on korkea sokeripitoisuus. Kauraa korvaavia tuotteita ovat mm. erilaiset pellavarouheet, maissi ja teolliset valmisteet.
Kivennäiset: ilman kivennäisiä yleiskunto romahtaa nopeasti. Erityisesti kesähelteellä kivennäislisä on tärkeä hikoilun vuoksi. 
Suolat: hevosen elimistö tarvitsee suolaa, jonka vuoksi niin karsinassa kuin ulkona tarhassa/laitumella on syytä olla vähintään yksi nuolukivi. Hoitaja voi silloin tällöin puhdistaa myös nuolukiven!
Proteiini: nuoret, kasvavat hevoset ja tiinet tammat tarvitsevat muita enemmän proteeinilisiä. Toki myös rankassa kisatreenissä valkuaisten tarve on runsas. Kauran sisältämä valkuainen riittää yleensä harrastehevosten proteeiinintarpeeseen.

Varusteet, niiden putsaus ja sovitus

Satulat ja suitset säilytetään satulahuoneessa. Jokaisella hevosella on karsinanumeron mukaan numeroidut satula- ja suitsitelineensä sekä omat, sille sovitetut varusteet. Varusteita ei saa vaihdella! Jokaisen käyttökerran jälkeen kuolaimet pestään ja erittäin likaiset varusteet puhdistetaan. On hoitajan vastuulla tarkistaa, että varusteet ovat paikoillaan tuntien päätyttyä! Märkä satulahuopa nostetaan satulan päälle kuivumaan ja jalustimista, satulavyöstä ja huovasta harjataan hiekka ja irtokarvat pois. Harjaa myös suojat aina käytön jälkeen, pese kuraisina aikoina.  Siistien varusteiden kanssa hevosen kanssa puuhastelu on mukavampaa!

Satula ja suitset putsataan vähintään kerran viikossa sienellä ja satulasaippualla. Hiero satulasaippuaa kostealla sienellä satulan nahkaosiin, myös siipien alle. Älä käytä liikaa vettä, sillä silloin nahka kuivuu koppuraiseksi. Viimeistele työ hieromalla nahan pintaan satularasvaa. Aloita suitsien putsaaminen purkamalla ne osiin esimerkiksi sattarin pirttipöydälle, josta osaat koota ne uudelleen oikeassa järjestyksessä kasaan. Kun suitset purkaa, saippuan ja rasvan saa myös solkien alle. :) 

Varusteiden sopivuus on tärkeää. Epäsopivat varusteet voivat hiertää, painaa ja aiheuttaa lyöttymiä. Satulan paikka on keskellä hevosen selkää: se ei saa painaa selkärankaa, lapoja eikä säkää. Satulan ja hevosen selkärangan ja lapojen väliin pitää jäädä riittävästi tilaa. Liian pitkä satula aiheuttaa epämukavuutta tasaamalla ratsastajan painon väärin, eikä satulan siivet saa tulla viimeisten kylkiluidenkaan yli. Liian kapea satula ei pysy paikallaan, eikä liioin turhan leveäkään. Leveä satula kaatuu "nokalleen" hevosen sää'älle. Satulavyötä ei saa laittaa liian kireälle, pitäähän hevosen pystyä hengittämäänkin. Hoitajan on hyvä tarkistaa, että satula on laitettu oikealle paikalleen, satulahuopa on nostettu irti hevosen selkärangasta ja ettei vyö purista. Jotkin tammat arvostavat kouluvyössä ristiin laitettuja remmejä - vähemmän karvoja kiristämässä välissä. ;)

Siinä missä epäsopiva tai huonosti puettu satula voi aiheuttaa vaaratilanteita, jopa pukittelua, myös vääränlainen suitsitus aiheuttaa hevoselle epämukavuutta. Liian kireä turpahihna puristaa herkkiä limakalvoja hampaita vasten, kun taas liian löysä turpahihna ei aja asiaansa laisinkaan. Sopivan kireyden voi tarkistaa laittamalla kaksi sormea hihnan ja nenäpiin väliin. Suitsien on oltava sopivat myös pituussuunnassa eli niskasta kuolaimeen. Liian pitkät suitset, eikä kuolain pysy paikallaan hammaslomassa vaan osuu ikävästi hampaisiin. Liian kireät suitset taas vetävät liiaksi suupielistä. Kuolaimen paikka on hammaslomassa, siten, että suupieli rypistyy hieman. Kuolaimettomien suitsien sovitus poikkeaa hieman, sillä niiden vaikutus perustuu paineeseen nenäpiin päälle. Älä siis ikinä pue kuolaimettomia liian alas, silloin vaarana on nenäpiin murtuma!

Kaikki Susikallion varustehankinnat tekee ammattitaitoinen henkilökunta, mutta aina voi sattua virheitä esimerkiksi suitsia kootessa pesun jäljiltä. Siksi tarkkaavaisuus on kaiken a ja o!

Muut tarvikkeet

Suojat ja pintelit: harjaa jokaisen käytön jälkeen, pese desinfioivaa pesuainetta sisältävällä vedellä tarpeen mukaan.  
Satulahuovat: harjaa ja kuivaa käytön jälkeen. Pese esimerkiksi mäntysuovalla tai pesupusissa pesukoneessa, muista harjata karvat ennen pesua. 
Loimet: pese tallikeittiön teollisuuspesukoneessa yksi kerrallaan. Harjaa pahimmat kurat ja irtokarvat ennen koneeseen laittoa!  Oikein kuraisina aikoina ei ole järkeä pestä loimea jatkuvasti, joten voit myös pesarilla huuhtaista suurimmat kurat. Vie pestyt loimet kuivaushuoneeseen.
Harjat ja harjapakki: liota desinfioivaa pesuainetta sisältävässä vedessä ja irrota irtokarvat ym.  

Suojat ja apuohjat

Jännesuojat suojaavat ja tukevat jalkojen ohuita jänteitä kolhuilta ja rasitukselta. Eritoten esteitä hypätessä jännesuojat ovat tarpeen, tai jos hevosella on aiempia jännevammoja. Jännesuojat kiinnitetään yleensä tarroilla, jotka tulevat jalan ulkosyrjälle. Myös neppari- ja remmiversioita on saatavilla. 

Hivutussuojien tarkoitus on estää jalkojen sivuttainen hankautuminen toisiinsa, eli hivutus. Hivutussuojat suojaavat jalkojen sisäpintoja hankaumilta, haavoilta ja kolhuilta. Hivutussuojia on sekä pitkiä että lyhyitä, ja jännesuojien tapaan ne kiinnitetään yleensä tarranauhalla.

Pinteleitä käytetään lähinnä kouluratsuilla. Pintelit kääritään pintelipatjan päälle aloittaen keskeltä jalkaa, kiertäen polven alta aina vuohisniveleen saakka. Pintelit kiinnitetään tarralla. Pintelit lämmittävät, tukevat ja suojaavat jalkoja. Pintelit harjataan käytön jälkeen ja kierretään siten, että ne on helppo taas kierittää jalkoihin. 

Joillain hevosilla käytetään apuohjia. Apuohjia ei pidä lisäillä hevosille oman mielen mukaan, vaan niiden käytöstä päättää aina ratsastuksenopettaja. 

Sivuohjat = kuolaimesta satulan etukaaren renkaisiin tai satulavyöhön tuleva apuohja, joka ohjaa hevosen päätä alas. Käytetään usein juoksuttaessa, mutta myös ratsastuksessa. 

Martingaali = apuohja, jota käytetään erityisesti esteillä hevosilla, joilla on taipumus kiskaista päänsä ylös - martingaali ohjaa ohjasavut silloinkin oikein suuhun. 

Gramaani = ohjaa hevosta pitämään päätään alhaalla. Kulkee ratsastajn käteen kuolainrenkaan ja satulavyön kautta. 

Joustochambon, "Kumpparit" = kuin gramaani, mutta joustavampi. Kulkee ratsastajan käteen satulavyöstä kuolainrenkaiden kautta hevosen niskan ympäri. 

Riimun pukeminen ja taluttaminen 

Susikalliolla hevoset ovat karsinassa ja tarhassa aina ilman riimua riskien minimoimiseksi. Ainoastaan kesällä hevosilla pidetään tarhassa tai laitumella riimua, jos hevonen kaipaa kärpässuojaa. Kaikkien hevosenhoitajien tulee osata pukea ja riisua riimu sekä taluttaa hevosta turvallisesti. 
Katso tästä, miten hevosta talutetaan!

 

 

Get the Flash Player to see this player.

 

 Peseminen ja kylmääminen/lämmittäminen

Hevosten jaloista on syytä pitää huolta. Ennaltaehkäisy on kaiken A ja O! On paljon pienempi vaiva taluttaa ratsu pesukarsinaan kylmättäväksi kuin taluttaa puoli vuotta potilasta... Hyvä nyrkkisääntö on, että turvotusta hoidetaan kylmällä ja vanhoja vammoja (hankkari, jännevammat, kinnerpatit ym.) ensin kylmällä ja sitten lämmöllä. 

Kylmätä voi mm.: 
- linimenteillä (kylmälinimentti
- huljuttamalla kylmällä vedellä  
- savi (imee nesteen) 
Lämmittää voi mm.: 
- arnika
- lämpö- ja 2-teholinimentti
- Back On Track-pintelit 

Nyppimään vai leikkaamaan?

Hevosen jouhet kasvavat suhteellisen hitaasti, eikä kaikkia ole suotu näyttävällä, paksulla harjalla. Harjamarto kerää helposti rasvaa, jos harjasta ei pidetä huolta. Päivittäin jouhet tulisi selvittää sormin. Kampaa ei kannata käyttää joka päivä, sillä se saattaa katkoa jouhia. Harjaa voi lyhentää joko leikkaamalla tai nyppimällä. Usein leikkausjälki on epätasaisempi ja kolhomman näköinen, kun taas nypitty harja tasainen ja siisti. Nyppiminen on kuitenkin taitolaji, eikä jouhta kuulu nypätä irti karvatupesta. Nyppiessä jouhet kierretään ja katkaistaan halutusta kohdasta erityisen nyppimiskamman avulla. Alkuperäisrotuisten hevosten, kuten suomenhevosten, harjaa ei tulisi koskaan leikata.  

 
RK Susikallio on virtuaalitalli. Kaiken materiaalin © Susikallio ellei toisin mainittu. Saat kuvaajan esiin pitämällä hiirtä kuvan päällä. Ulkoasun kuvat © M. Lindmark, N. Lidén & kuvaaja ei halua nimeään mainittavan.  Kaikenlainen kopiointi ehdottomasti kielletty. 
 

 

 

©2020 Ratsastuskoulu Susikallio - suntuubi.com